Vidlund Mika
OVE:n suosio kasvaa Suomessa – varhennetun eläkkeen valinneita enemmän kuin Norjassa ja Ruotsissa
Osittainen varhennettu vanhuuseläke, OVE, on osoittautunut suosituksi eläkelajiksi Suomessa. Sen suosio kasvoi erityisesti vuonna 2022 ja näyttää edelleen jatkuvan. Väestöön suhteutettuna OVE:n ottaneita on meillä enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Eläkemaksu on jäävuoren huippu
Miltä tuntuisi eläkejärjestelmä, jossa lakisääteiset eläkemaksut ovat runsas kaksi prosenttia keskipalkasta, mutta keskimääräinen vanhuuseläke on yli 2000 euroa kuukaudessa? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, eikö vain? Tanskassa tällainen yhtälö näyttää kuitenkin ensi silmäyksellä olevan totta.
Näin eläkepolitiikka on purrut Pohjoismaissa ja Virossa
Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt merkittävästi erityisesti Suomessa ja Tanskassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maat ovat kirineet muut Pohjoismaat kiinni. Virossakin eläkkeelle siirrytään merkittävästi myöhemmin. Norjassa eläkkeellesiirtymisikä on kuitenkin liukunut jyrkästi alaspäin. Mitä eläkepoliittisia ratkaisuja muutokset kätkevät taakseen?
Etelä-Korean eläketurva totisen paikan edessä
OECD-maiden nopeimmin ikääntyvä väestö haastaa Etelä-Korean eläketurvan rahoituksen. Eläkemaksut uhkaavat jopa kolminkertaistua. Taustalla on syntyvyyden sukeltaminen pohjalukemiin, eliniän ennätyksellinen piteneminen ja lähes olematon maahanmuutto. Eläketurvan riittävyys tarjoaa lisää haasteita. Vanhusköyhyys on OECD-maiden huippua. Lähes puolet yli 65-vuotiaista elää köyhyysrajan alapuolella.
Montako Big Mac -hampurilaista nettovähimmäiseläkkeellä saa Pohjoismaissa?
Norjassa on korkein nettovähimmäiseläke, mutta Tanskassa se on ostovoimaltaan paras. Tanskalainen saa kuukausieläkkeellä hampurilaisen vuoden jokaisena päivänä. Suomessa on tyydyttävä puoleen kyseisestä määrästä. Ruotsalainen kansankoti tarjoaa vähiten hampurilaisia.
Vanhuuseläkkeen rajapyykki siirtyy yhä useammassa maassa kohti 67 vuotta – nosto aiheuttaa kipuilua ympäri Eurooppaa
Vanhuuseläkeiät nousevat useassa maassa tyypillisestä 65 vuodesta kohti 67–68-vuotta. Samanaikaisesti on luotu uusia varhaiseläkereittejä, jotka kohdentuvat pitkän ja raskaan työuran tehneisiin. Eläkeiän nousua on myös jarruteltu osassa maita.
Ei vara venettä kaada – eläketurvan rahoituksen vakauttamismalleja maailmalta
Eläkejärjestelmämme seilaa parhaillaan aallokossa ja merenkäynti uhkaa vain koventua tulevaisuudessa. Synkkiä pilviä eläkejärjestelmän ylle tuovat syntyvyyden lasku ja alentunut korkotaso. Viimeisimpänä tuulenpuuskana koronapandemia on entisestään lisännyt haasteita rahoitukselle. Aaltojen läpi on kuitenkin mahdollista navigoida – vieläpä osittain automaattiohjauksella.
