Kati Ahonen

Kolmasosalla vanhuuseläkeläisten kotitalouksista on velkaa, ilmeni syksyllä 2020 tekemässämme kyselytutkimuksessa. Pienituloisille velan takaisinmaksu on usein taloudellinen taakka.

Suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin, kun verrataan tilannetta muihin EU-maihin. Eläkkeiden ostovoima on vähän EU-maiden keskiarvoa korkeampi, eläkeikäisten köyhyysriski matalampi, ja eläkeläiset ovat varsin tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vertailussa korostuu kuitenkin suomalaisten yksin asuvien ja 75 vuotta täyttäneiden keskimääräistä heikompi tilanne.

Julkisessa keskustelussa nousee usein esiin se, että moni eläkeläinen asuu tarpeitaan vastaamattomassa asunnossa. Asunto voi olla esteellinen, liian suuri ja työteliäs, huonokuntoinen ja sijaita kaukana kaupoista, terveyspalveluista ja lapsista. Tästä voisi ajatella, että ikääntyneillä olisi varsin korkea halu muuttaa paremmin tarpeita vastaavaan asuntoon – näin ei kuitenkaan ole.

Suomalaisten ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste on kaksinkertainen verrattuna espanjalaisiin. Tämä voi liittyä osin suomalaisten ja espanjalaisten kotitalouksien rakenne-eroihin. Pohdin ajatusleikin avulla mitä pienituloisuudelle tapahtuisi, jos suomalaiset asuisivat kuin espanjalaiset.

Tuoreessa tutkimuksessamme eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen tiedotettiin olevan keskimäärin 2300 euroa kulutusyksikköä kohden. Tulojen suuruus ja niihin sisältyvä asuntotulo on ihmetyttänyt monia eläkeläisiä.

Yksityinen eläkesäästäminen on ollut kiinnostuksen kohteena kevään aikana. Kaksi pankkialan toimijaa toteutti maaliskuussa kyselyn liittyen yksityiseen varautumiseen eläkeikää varten. Syynä lienee sopivien yksityisten säästämistuotteiden markkinaraon haistelu lakisääteisen eläketurvan uudistuksen kirvoittamana. Myös Eläketurvakeskus julkaisi aiheesta tutkimuksen toukokuussa. Eri tahojen tuloksissa on jonkin verran eroja.