Ismo Risku
Et voi astua samaan virtaan kahdesti
Ajattelemme yleensä, että me kaikki Suomessa työskentelevät olemme automaattisesti saman eläkejärjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä. ETK:n tuoreimmassa eläkebarometrissa kolme neljästä vastaajasta piti tätä hyvänä tai melko hyvänä asiana. Mutta kuinka samassa eläkejärjestelmässä me oikeastaan olemme?
Milloin karhunnahan voi myydä?
Miten sijoitustuotot pitäisi ottaa huomioon eläkemaksua asetettaessa? Ennen kuin ne ovat toteutuneet vai vasta niiden toteuduttua?
Stay-bonus vuodelta 1961
En usko, että Työntekijäin eläkelain (TEL) säätämisen tavoitteena vuonna 1961 olisi ollut sitouttaa työntekijöitä. Mahdollisesti tämä näkökohta ei tullut edes lainsäätäjien mieleen. Kuitenkin riippumatta lainsäätäjien tavoitteista sitouttaminen oli lain eräs seuraus.
Eläketurvan sääntöpohjaisuus luo uskottavuutta
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maaliskuun alussa kaksi selvitystä, jotka käsittelevät julkisen talouden tasapainottamista. Myös eläkkeet ovat päässeet kartoituksen kohteeksi. Tämä ei ole yllättävää, koska eläkemenot ovat merkittävä osa julkisista menoistamme.
Sota vaikuttaa eläkkeisiin näillä näkymin vain vähän
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt runsaan kuukauden. Oletettavasti useimpien käsitys Euroopan tulevaisuudesta on mullistunut näiden päivien aikana. Tapahtumien vaikutukset suomalaisiin eläkkeisiin ja niiden rahoitukseen ovat nähtävissä olevien tietojen perusteella verraten vähäisiä. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, kuten olemme viime vuosina saaneet moneen kertaan oppia.
Kenelle työeläkevarat kuuluvat?
Suomen työeläkevarat olivat syyskuun lopussa noin 245 miljardia euroa. Yksityisen sektorin osuus oli 153 miljardia ja julkisen sektorin 92 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna varoja oli runsaat 44 tuhatta euroa, mutta tämä on ainoastaan rahamäärää havainnollistava konkretisointi. Eläkkeet tai niiden rahoitusvastuu eivät suinkaan jakaudu samansuuruisina siivuina koko väestölle.
Mistä eläke karttuu?
Työeläke karttuu työstä, mutta ei vain työstä. Eläke karttuu myös useiden sosiaalietuusjaksojen aikana ja työkyvyttömyyseläkkeisiin lisätään niin sanottu tulevan ajan karttuma. Selvitimme vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläkkeen karttumista. Vuoden 2004 jälkeen karttuneet eläkkeet perustuivat 90 prosenttisesti työansioihin. Sosiaalietuusjaksoista ansiosidonnainen työttömyysturva oli tärkein eläkettä kartuttava jakso.
