Keskieläke 1 716 euroa kuukaudessa

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi ensimmäistä kertaa yli 1 700 euron. Se on noussut reaalisesti lähes 200 euroa vuosikymmenessä. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Eläkkeensaajien osuus kasvoi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Siellä maksettiin myös maan suurimmat eläkkeet, pienimmät maksettiin Etelä-Pohjanmaalla.

Vuonna 2019 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 716 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2018. Mediaanieläke oli 1 497 euroa kuukaudessa, melkein 40 euroa enemmän kuin vuonna 2018.

Miesten keskieläke oli 1 937 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 533 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.

Keskimääräinen eläke kasvanut reilut 10 prosenttia vuosikymmenessä

Suomalaisten kuukausieläke on kasvanut vuosikymmenessä reaalisesti reilut 10 prosenttia eli lähes 200 euroa. Vuonna 2009 nykyrahaan muutettu kuukausieläke oli keskimäärin 1 530 euroa. Mediaani oli 1 308 euroa.

Kasvusta huolimatta lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kuusi prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö on miehiä.

– Eläkkeiden keskimääräisen tason nousu johtuu työurien pidentymisestä, palkkatason noususta, vuosittaisista indeksikorotuksista ja siitä, että uudet eläkkeet ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin päättyneet eläkkeet, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Tiedot kuvaavat vuoden 2019 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Kauniainen, Espoo ja Helsinki kärjessä kunnista

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 035 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 841 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.

Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Kuntatasolla Kauniainen on omassa luokassaan 3 105 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 321 €) ja Helsinki (2 133 €) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 244 €).

Eläkeläisiä alle 30 prosenttia vain Uudellamaalla

Suomessa on jo 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Vuosikymmenessä eläkeläisten määrä on kasvanut 200 000 henkilöllä eli 14 prosenttia.

Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja lähes joka viidennessä yli puolet 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.

Maakunnista vain Uudellamaalla (26 %) on eläkeläisiä alle 30 prosenttia. Eläkkeensaajien osuus kasvoi kaikissa muissa maakunnissa, etenkin Itä-Suomessa. Siellä sijaitsee myös Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta, Etelä-Savo (44 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %).

– Tässä näkyy maakunnissa ja kunnissa tapahtuva ikärakenteen muutos. Nuoret ja työikäiset siirtyvät kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle, kertoo Palotie-Heino.

Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (57 %), missä kolme viidestä 16 vuotta täyttäneestä on eläkeläinen. Vähiten on eläkeläisiä Oulun seudulla sijaitsevassa Limingassa (21 %) ja suurista kunnista Espoossa (22 %).

Kainuussa eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä työikäisistä

Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 195 000 henkilöä eli lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski hieman vuodesta 2018. Maakunnista väestöosuus 16 vuotta täyttäneistä on suurin Kainuussa (9,1 %) ja pienin Ahvenanmaalla (3,4 %).

Kokonaiseläkemeno vuonna 2019 oli 32 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 28,9 miljardia ja Kelan maksamia eläkkeitä 2,3 miljardia.

Tiedotteen eläketulot ovat bruttosummia.

Mitä keskieläke kuvaa?

• Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.
• Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu ja taulukot)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
ETK:n uusi eläkelaskuri (Työeläke.fi, sis. ansiotason kehityksen)
Dynaaminen infografiikka: Keskieläke maakunnittain 1992–2019

Lisätietoja:

Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, puh. 029 411 2139, etunimi.sukunimi(at)etk.fi