Eläketasojen kansainvälinen vertailu
Korvaussuhdetta laskettaessa otetaan huomioon yleensä eläkkeelle menoa
edeltävän vuoden ansiot ja alkava vanhuuseläke. Eläkkeen
korvaustasolaskelmat perustuvat yleensä teoreettisiin laskelmiin, joissa
oletetaan usein katkeamaton työura ja keskipalkan mukainen työura. EU ja
OECD tekevät säännöllisin väliajoin vertailevia tutkimuksia korvausasteiden
tasoista eri maiden kesken. Laskelmilla pyritään kuvaamaan mm. kuinka anteliaita
maiden eläkejärjestelmät ovat tietyillä laskentaoletuksilla.
EU:n ja OECD:n laskelmat
EU:n laskelmien teosta vastaa Euroopan Unionin Sosiaalisen Suojelun Komitean
indikaattori alatyöryhmä (Indicators Sub-Group (ISG) of the Social Protection
Committee). EU:n uusimmassa raportissa ei enää ilmoiteta suoraan korvausasteita
eri maissa, vaan ainoastaan prosenttiyksikkömuutokset vuodesta 2006 vuoteen 2046
verrattuna. Tämäntyyliseen käytäntöön on siirrytty, koska suoraa
korvausasteiden tarkastelua eri maiden kesken ei ole kaikissa tapauksissa
pidetty vertailukelpoisena. EU:n laskelmissa on oletettu 40 vuoden työura,
eläkkeelle jäädään 65 vuoden iässä. Ks. tarkemmin: muistio EU:n
uusimmista ISG 2009 laskelmista.
OECD julkaisee säännöllisin väliajoin ns. Pensions at a Glance raportin,
jossa vertaillaan eläkeajan toimeentuloa eri OECD maiden eläkejärjestelmien
näkökulmasta.OECD:n laskelmissa työnteko aloitetaan 20-vuotiaana ja
työskennellään keskeytyksettä kansalliseen eläkeikään saakka. Laskelmat on tehty
siten, että henkilö aloittaa työnteon vuonna 2006 ja sen vuoden eläke- ja
verosäännöt ovat voimassa koko ajan.
Suomen bruttokorvaustaso on OECD:n laskelmien mukaan 56,2 % joka on hieman
vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (59,0 %). Nettokorvaustaso on
OECD-maissa keskimäärin 70,3 % keskipalkkaiselle henkilölle ja Suomen
keskimääräinen nettokorvaustaso 62,4 %. Suomen, kuten muidenkin Pohjoismaiden
verotusta on pidetty varsin korkeana moniin muihin OECD-maihin verrattuna.
Yleisesti voi todeta eläketurvan tasoa ja kestävyyttä tarkasteltaessa Suomen
sijoittuvan useimpien mittareiden mukaan keskivaiheille.
Ks. tarkemmin alla oleva kuvio ja muistio OECD:n
Pensions at a Glance 2009 laskelmista
Kuva Powerpoint-tiedostona >>
Nososkon laskelmat ja Suomi suhteessa muihin pohjoismaihin
Nososkon teoreettiset korvaustasolaskelmat on tehty vuonna 1942 sekä 1962
syntyneille henkilöille. Suomessa ja Norjassa Vuonna 1942 syntyneen
henkilön eläke karttuu täysin ns. vanhojen sääntöjen mukaisesti. Tällöin
eläkeuudistus ei vielä vaikuta eläkkeen laskentaan. Ruotsissa eläkeuudistuksen
vaikutus on 1942 syntyneen eläkkeeseen jo noin 40 prosenttia. Sitä vastoin
vuonna 1962 syntyneen henkilön eläke koostuu uudistetusta eläkejärjestelmästä
Suomessa noin 90 prosenttisesti, Norjassa 60 prosenttisesti ja Ruotsissa 100
prosenttisesti.
Eu:n laskelmissa on huomionarvoista, että Suomen ja Ruotsin välinen
korvausasteiden ero on yli 10 prosenttiyksikköä vuonna 2004 mutta vuoteen 2030
mennessä Ruotsin korvausaste heikkenee merkittävästi, mutta Suomen jopa kohoaa
hieman. Samaisissa laskelmissa Tanskan korvausaste nousee jopa 15
prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä. Uusimmassa Eu:n laskelmassa Tanskan
korvausasteen oletetaan nousevan vuoteen 2046 mennessä 20 prosenttiyksikköä,
jonka taustalla on lakisääteisen eläkejärjestelmän 10 prosenttiyksikön lasku ja
lisäeläkkeen 30 prosenttiyksikön nousu. EU:n uusimmassa raportissa on vertailtu
myös lastenhoidosta ja työttömyydestä johtuvia katkonaisia työuria. Suomi
sijoittuu korvausasteita vertailtaessa keskikastiin.
Nososko (Nordisk Socialstatistisk Kommitté) julkaisi vuonna 2009 vanhuuseläkkeitä
käsittelevän raportin, missä myös vertaillaan eläkkeiden
korvaustasoja.
Työeläkkeen korvaustaso on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa suunnilleen samaa
tasoa. Oheiseen taulukkoon on koottu tietoja Nososkon, ISG:n sekä OECD:n
raporteista.
Taulukko Powerpoint-tiedostona >>
Lisätietoja: juha.knuuti(at)etk.fi