Työeläke-lehti 5/2004
Pääkirjoitus
Väljennetään eläkejonoa
Ajassa
Voiko Suomi elää innovaatioista?
Pystymmekö markkinoinaan Suomea yrityksille? Tulevatko kiinalaiset ja
japanilaiset Suomeen tuotekehittämään? Näitä kysymyksiä pohtii
tutkimusprofessori Heikki Seppä VTT:ssa Espoon Otaniemessä.
Eläkeuudistus ulkomaisin silmin
Suomen
eläkeuudistus on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten. Euroopan unionin
komission kehittämän avoimen koordinaation menetelmän avulla on arvioitu
jäsenmaiden eläkepolitiikkaa. Muun muassa OECD ja kansainvälinen valuuttarahasto
(IMF) ovat arvioineet Suomen talouden näkymiä ja sen osana myös eläkeuudistusta.
Yleensä uudistusta pidetään oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä.
Sijoitetaan kotimaan hyvinvointiin
Pitkin vuotta on käyty vilkasta keskustelua, mihin työeläkevaroja pitäisi
sijoittaa. Keskustelussa on vaadittu varojen käyttämistä kotimaan työllisyyden
parantamiseen samoin kuin infrastruktuurin rakentamiseen. Työeläke-lehti kysyi
sijoittamisen periaatteista kahdelta eläkeyhtiön sijoitusjohtajalta ja sosiaali-
ja terveysministeriön ylijohtajalta.
Ei tarvitse lyödä edes vetoa
Työelämää voidaan
kehittää
– Työelämää voidaan kehittää ja hyviä tuloksia aikaansaada. Kyse on halusta
ja tahdosta, toteaa projektipäällikkö Ismo Suksi sosiaali- ja
terveysministeriöstä. Ohjelma vetovoimaiseen työelämään (Veto) kannustaa
ikääntyneitä pysymään työelämässä pidempään ja kehottaa nuoria aloittamaan
työuransa entistä aikaisemmin.
Uutuus Eläketurvakeskukselta:
Viihde ja eläkeuudistus yhdistyvät
Eläkeviisas -nettipelissä
Älä avaa www.eläkeviisas.net
-peliä,
älä pelaa ainakaan ”Pelimiestä”,
se on vaarallista, siihen voi
jäädä koukkuun!
Puheenvuoro
Kyykkyoppia
Tutkimusprofessori Maja Vaaraman mielestä uudistusta tarvitaan mutta ei vain
talouden tarpeisiin. Taloushan määrittelee puitteet, miten paljon voidaan jakaa
yhteistä hyvää, mutta ihmisen elämä on paljon muutakin kuin tähän pottiin
raatamista. Miksei nykyinen tulevaisuuspuhe ole yhteistä? Miksi meiltä vaaditaan
yhteiskunnallista vastuuta, mutta sitä ei vaadita yhteiskunnan tukemilta
yrityksiltä? Miksei pyritä saavuttamaan asioita, jotka tekevät elämästä hyvän ja
elämisen arvoisen? Miksei voida olla ylpeitä kansainvälisesti kilpailukykyisestä
hyvinvointimallistamme?
Itse asiassa kuultuna
Näin hämeenlinnalaisessa vakuutusyhtiössä:
Ikääntyville
ekstravapaita osa-aikaeläkkeen asemesta
Aamiaista työpäivän alkajaisiksi. Osallistuminen johtoryhmän kokoukseen.
Kuntosalin kautta kotiin. Viikonlopuksi perheen kanssa Vierumäelle. –
Fantasiatyöpaikka? Ei, vaan hämeenlinnalainen vahinkovakuutusyhtiö.
Puhelinneuvonnan hektinen ilta
Kun keskiviikkona 13. päivänä lokakuuta alkoi televisiosta 45 minuuttia
-ohjelma eläkeuudistuksesta, niin samaan aikaan pirahti ensimmäinen puhelu jo
neuvontanumeroissa. Ja sen jälkeen puhelimet soivat taukoamatta aina kello 22
asti.
Lähettitytöstä ansaintajärjestelmän asiantuntijaksi
Palvelupäällikkö Anneli Purjon mukaan uuden ansaintajärjestelmän
rakentamisessa TyEL:ä varten juostaan kilpaa ajan kanssa. Hänen työnsä on
liittynyt koko 42-vuotisen työuran ajan vakuutettujen työsuhteisiin, lähinnä
työsuhderekisterin hoitamiseen.
Tutkittua
Eläkkeelle aiotaan siirtyä keskimäärin 62 vuoden iässä
Tuoreen tutkimuksen mukaan 45-64-vuotiaat palkansaajat aikovat tehdä
töitä 61,7 ikävuoteen. Se on lähes kolme vuotta nykyistä 59 vuoden
keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää korkeampi.
Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottaneista
yli puolet varhentaa
eläkkeelle siirtymistään
Vapaaehtoisen lisäturvan merkitys eläketulojen täydentäjänä on kasvanut viime
vuosina Suomessa, vaikka sen yleisyys kansainvälisesti mitattuna on yhä varsin
alhainen. Pääasiallinen syy siihen on Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän
kattavuus. Vakuutuksen ottaneista yli puolet aikaistaa eläkkeelle lähtemistään.
Osalle se on keino korottaa joko eläkeaikaisten tai verovähennysten kautta
nykyisiä tuloja.
Suomalaisten ja tanskalaisten taloudellinen hyvinvointi säilynyt
hyvin varhaiseläkeläisillä
Suomessa ja Tanskassa varhaiseläkkeet ovat onnistuneet melko hyvin turvaamaan
työelämän varhain jättäneiden taloudellisen hyvinvoinnin. Yleisestä
hyvinvoinnista huolimatta Suomessa taloudellisista ongelmista kärsivät
varsinaiset työkyvyttömyyseläkeläiset, kun taas Tanskassa joustavalla
työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla taloudelliset ongelmat ovat yleisimpiä.
Faktaa
Kilpailunrajoituslaki uudistui - säännöt täsmentyivät
Uudistunut lainsäädäntö kieltää kilpailun rajoittamisen. Työeläkealalle
kilpailulainsäädäntö ei sanele mitään varsinaisesti käänteentekevää, mutta
edellyttää entistä tarkempaa yhteisten pelisääntöjen hiomista.
Vakuuttamisen valvonta keskittyy Eläketurvakeskukseen
− Työeläkevakuuttamisen koko yleisvalvonta siirtyy Eläketurvakeskukselle, kun
työeläkelait − TEL, LEL, TaEL − yhdistetään vuonna 2007. Muutos vaatii
työnantajien vakuuttamiseen ja valvontaan liittyvien säännösten uudistamista.
Onnistuakseen se vaatii lisäksi aktiivista yhteistyötä eläkelaitosten ja muiden
yhteistyökumppaneiden kanssa, Eläketurvakeskuksen valvontaosaston päällikkö
Markku Sirviö tiivistää.
Vapaakirjaus 31.12.2004
Vuodenvaihteeseen mennessä karttunut eläke
lasketaan ja pannaan talteen
Ensi vuoden alusta eläkkeet lasketaan vuosiansioista. Muutos edellyttää, että
kaikista vuodenvaihteessa 2004-2005 jatkuvista työsuhteista ja
yrittäjätoimintajaksoista lasketaan 31.12.2004 mennessä karttuneen eläkkeen
määrä. Siitä muodostetaan ns. vapaakirja. Se talletetaan Eläketurvakeskuksen
työsuhderekisteriin odottamaan työntekijän tai yrittäjän eläkkeelle siirtymistä.
Osastot
Nimityksiä
Tiedoksi
English Summary
Johan on